Algodonales

Olen kahvilla hienojen ihmisten kahvilassa. On lauantai aamupäivä ja sisään astelee hyvin pukeutuneita eläkeläisiä. Erotun joukosta isolla rinkalla ja koirankarvoja täynnä olevalla hupparilla.
Tässä kahvilassa ei radiota tarvita. Niitä on ympärillä useita kymmeniä. Voi olla, että taustalla on oikeakin radio mutta sitä en kuule.

Varsinkin eteläisessä Espanjassa jokainen tapahtuma sisältää paljon draamaa. Ulkopuoliselta tuntuu kuin kyse olisi hengenhädästä, mutta todellisuudessa asiakas tilaa kahvia tai tiedustelee käymälän suuntaa.

Odottelen parhaillani bussia Algodonaleseen. Jouduin tulemaan taksilla bussiasemalle, koska olin väärällä asemalla. En silti ehtinyt bussiin jota tavoittelin. Nyt minulla on aikaa ruhtinaallisesti.

Taksien suhteen olen varsinkin ulkomailla erityisen varovainen. Sitä se teettää kun joutuu muutaman kerran huijatuksi. Tämän päivän matkan maksoin 50 euron setelillä josta sain ensin takaisin hiluja. Aloin räyhäämään takapenkillä kuskille kunnes tajusin hänen kaivavan seteleitä kukkarostaan. Olin nolona ja pyytelin anteeksi.

Illalla saavuin Algodonalesin kylän lähellä sijaitsevaan paikkaan jossa vietän seuraavan kuukauden.
Tämä vaikuttaa juuri sellaiselta paikalta josta haaveilin. Täällä on 2 hevosta, aasi 4 koiraa ja pari kissaa. Tehtäväni on huolehtia eläimistä ja tarvittaessa tehdä muuta pikkuhommaa. Saan olla viikot aivan itsekseni kauniin vuoristeisen ympäristön saartamana.

Minulla on oma pieni viihtyisä mökki jossa on keittiö ja muu tarpeellinen. Isäntäperhe on viikot poissa ja antaa minulle rahaa ruokaa varten. Voin myös käyttää maastopyörää. Ilmat on olleet aika sateisia mutta arinko on myös näyttäytynyt. Se tarjoaa lämpöä sopivasti. Yöt ovat toisinaan aika viileitä, mutta minua se ei ole haitannut.